Pesuohjeet ovat toisinaan tarpeettoman tiukkoja, mutta niiden sivuuttamisessa on riskinsä.
Vaatteen pesuohje ja elävä elämä eivät aina kohtaa. Yhtenä esimerkkinä vaikkapa hetki illallispöydässä, kun ohuen viskoosipaidan rintamukseen roiskahtaa öljyistä ja rasvaista tomaattikastiketta. Pesuohjelapun mukaan paita pitäisi pestä kolmessakympissä, mikä on tyypillinen suositus tekokuituvaatteille. Tuotekehityspäällikkö Tomi Peltosen mukaan noin matala lämpötila ilman tahranpoistoaineita ei kuitenkaan riitä, jos haluaa kastikeläntistä eroon.
– Rasvainen tahra pitää saada pehmenemään ja sulamaan, mihin tarvitaan vähintään 40 ja ehkä jopa 60 astetta. Saman ilmiön huomaa, jos kokkaa ja putsaa sen jälkeen rasvaisia käsiä. Lämpimässä vedessä kädet saa saippuoitua nopeasti puhtaaksi, mutta viileässä vedessä niitä saa pestä ja huuhtoa pitkään, Peltonen havainnollistaa.
Jos vaatteen pesee suositusta korkeammassa lämpötilassa, vastuu on aina itsellä. Kannattaa kuitenkin puntaroida, onko järkevämpää ottaa riski vai pestä vaate ohjeen mukaan, jolloin siihen voi jäädä muistoksi rasvatahra.
Onko pesuohje hätävarjelun liioittelua?
Suurimman osan vaatteista voi pestä 40 asteessa – ja joskus nekin vaatekappaleet, joiden ohjeessa lukee 30 astetta. Valmistajat pelaavat toisinaan varman päälle ja neuvovat käyttämään mahdollisimman alhaista pesulämpötilaa. Silloin on pienin todennäköisyys, että vaate kitsahtaa tai menettää muotonsa. Kuluttajan on kuitenkin vaikeaa arvioida, onko suositus hätävarjelun liioittelua vai perusteltu.
– Esimerkiksi puuvilla kestää 40 asteen lämpötilan, mutta painatuksen takia suositus voi olla 30. Jos vaatteen pesee kuumemmassa lämpötilassa, painatus voi halkeilla, Tomi kertoo.
Jotkut tekstiilit kestävät vain kemiallisen pesun, ja tätä suositusta on syytä noudattaa. Jos materiaali ei kestä vettä, sen rakenne turpoaa märkänä tai menettää ominaisuutensa. Kemiallisessa pesussa käytetään veden sijaan liuottimia. On toki hämmentävää, jos ulkotakki neuvotaan pesemään kemiallisesti, mutta se päällä voi kulkea huoletta vesisateessa. Vesipesussa on silti riskinsä. Voi käydä vaikkapa niin, että pesun jälkeen vuori- ja päällikangas eivät enää ole samaa paria.
Suositusta viileämpi lämpötila on aina sallittu
Jos vaate tai tekstiili ei ole kovin likainen, sen voi pestä huoletta suositusta matalammassa lämpötilassa, jolloin säästyy energiaa. Uuden sukupolven pyykinpesuaineet toimivat viileissäkin lämpötiloissa.
Poikkeus tähän sääntöön ovat tekstiilit, joiden väri kiinnittyy ensimmäisessä pesussa 60 asteen lämpötilassa. Sen vuoksi pesuohjetta on syytä noudattaa ainakin ensimmäisellä kerralla. Muuten voi käydä esimerkiksi niin, että raidallisen kankaan värit levahtavat raitojen ulkopuolelle. Usein valmistajat varoittavat tästä.
Värien leviämistä voi ehkäistä myös käyttämällä pyykinpesuainetta, jossa on samaa ainetta kuin värisiepparilapuissa. Tällainen on esimerkiksi Serto Kirjo.
– Mikäli vaate värjääntyy, sitä ei valitettavasti pelasta enää mikään. Ainoana poikkeuksena vitivalkoinen vaate, jonka voi saada valkoiseksi kloorilla, Tomi Peltonen sanoo.
Jos haluaa säilyttää valkoiset vaatteet valkoisina, ne on turvallisinta pestä erikseen. Tummista vaatteista voi irrota väriä tai nukkaa, joka takertuu kiinni valkopyykkiin. Tunnollisimmat pyykin lajittelijat jakavat pyykin hyvinkin tarkasti värien mukaan. Tomin mukaan näin pitkälle ei ole tarpeen mennä, vaan riittää, että pesee valkoiset erikseen – loput voi heittää samaan koneeseen.
– Mikrokuituisia siivousliinoja ei tosin kannata laittaa samaan koneeseen muun pyykin kanssa. Liinat keräävät nukkaan, jolloin niiden kyky imeä likaa staattisesti heikkenee. Pyyhkeet ja lakanatkin on syytä pestä erikseen, sillä lika ja rasva vaativat usein 60 astetta irrotakseen.
Asiantuntija: Tuotekehityspäällikkö Tomi Peltonen, Kiilto